Koko vuoden liikevaihto kasvoi, liikevoitto heikkeni, tilikauden voitto lähellä edellisvuoden tasoa
Suominen Oyj Tilinpäätöstiedote 30.1.2018 klo 13.00
Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2017
Koko vuoden liikevaihto kasvoi, liikevoitto heikkeni, tilikauden voitto lähellä edellisvuoden tasoa
Avainlukuja
| 10-12/ | 10-12/ | 1-12/ | 1-12/ | |
| 2017 | 2016 | 2017 | 2016 | |
| Liikevaihto, milj. euroa | 98,7 | 100,4 | 426,0 | 416,9 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | -0,3 | 3,5 | 15,0 | 25,6 |
| Liikevoitto, milj. euroa | -0,3 | 3,5 | 15,0 | 25,6 |
| Raportointikauden voitto, milj. euroa | 6,3 | 1,6 | 14,5 | 15,2 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa | 0,12 | 0,03 | 0,27 | 0,29 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa | 0,11 | 0,03 | 0,25 | 0,26 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,04 | 0,07 | 0,39 | 0,56 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % | − | − | 6,6 | 11,6 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | − | − | 59,8 | 39,6 |
| Osakekohtainen pääoman palautus / osinko, euroa | − | − | 0,11* | 0,11 |
* Ehdotus yhtiökokoukselle.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei toisin mainita.
Avainasiat loka-joulukuussa 2017:
- Liikevaihto laski 2 % ja oli 98,7 milj. euroa (100,4).
- Liikevoitto heikkeni -0,3 milj. euroon (3,5).
- Yhdysvaltojen verouudistuksen vaikutus Suomisen viimeisen vuosineljänneksen tulokseen oli yhteensä 8,3 milj. euroa
- Bethunen uuden tuotantolinjan ylösajo jatkui.
- Suominen arvioi, että vuonna 2018 konsernin liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto ovat paremmat kuin vuonna 2017. Suomisen liikevaihto vuonna 2017 oli 426,0 milj. euroa ja liikevoitto 15,0 milj. euroa. Tilikausilla 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.
- Suomisen hallitus esittää yhtiökokoukselle 0,11 euron osakekohtaista pääoman palautusta tilikaudelta 2017. Yhtiöllä oli 30.1.2018 liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 382 939 kappaletta. Tällä osakemäärällä ehdotettu pääoman palautuksen kokonaismäärä olisi 6 312 123,29 euroa.
Toimitusjohtaja Nina Kopola kommentoi Suomisen tilikautta 2017:
”Kuluttajien luottamus omaan talouteensa jatkui vahvana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa koko vuoden 2017 ajan. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat tärkeimmät markkina-alueemme. Kuluttajien optimismi heijastui myös kuitukangastuotteiden kysyntään.
Vuonna 2017 Suomisen liikevaihto kasvoi 2 % hyvin kehittyneiden myyntimäärien ansiosta. Myyntimäärät kasvoivat 4 %. Tuoteportfoliomme muutos ei edennyt tilikaudella odotetusti, ja korkean lisäarvon tuotteiden osuus liikevaihdosta pieneni. Liikevoitto jäi viime vuoden tasosta, ja muutimme tulosohjaustamme heinäkuussa 2017. Suurin yksittäinen liikevaihtoa heikentänyt tekijä oli Bethunen uuden tuotantolinjan käynnistämiseen ja ylösajoon liittyneet ongelmat. Kasvuinvestointihankkeisiin liittyvät kulut heikensivät Suomisen kannattavuutta yhteensä noin 5 milj. eurolla tilikaudella 2017. Lisäksi Euroopan kilpailutilanteesta johtuva myyntihintojen epäsuotuisa kehitys sekä tuoteportfolion muutos vaikuttivat bruttokatteeseemme ja siten myös liikevoittoon.
Bethunen uuden tuotantolinjan ylösajon eteneminen vuoden 2017 loppua kohden antaa minulle syyn luottaa siihen, että olemme nyt ohittaneet vaikeimman vaiheen tuotantolinjan käyttöönotossa. Tuotantolinjan suorituskyky paranee koko ajan ja odotamme uuden tuotantolinjan vaikuttavan bruttokatteeseemme positiivisesti vuoden 2018 ensimmäiseltä neljännekseltä lähtien.
Toteutetut kasvuinvestoinnit ja satsaukset kyvykkyyksiimme - esimerkiksi tuotekehitykseen, myyntiin ja tuotehallintaan – ovat tärkeitä askelmerkkejä huhtikuussa 2017 julkaistun Muutoksentekijä-strategiamme toteutuksessa. Mikäli onnistumme siinä, liikevoittoprosenttimme nousee yli 10 %:iin vuoteen 2021 mennessä. Vaikka saavutuksemme strategiakauden 2017 - 2021 ensimmäisenä vuonna jäi odotuksista, luotan edelleen siihen, että olemme oikealla tiellä.
Suomisen kyky luoda kassavirtaa pysyi hyvällä tasolla edellämainituista haasteista huolimatta. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 22,2 milj. euroa.
Yhdysvalloissa joulukuussa 2017 päätetyn verouudistuksen erittäin positiivinen vaikutus nosti Suomisen tilikauden 2017 tuloksen ja osakekohtaisen tuloksen lähelle viime vuoden tasoa, 14,5 milj. euroon ja 0,27 euroon osakkeelta. Julkaisimme 28.12.2017 alustavan arviomme verouudistuksen vaikutuksista ja arvioimme silloin, että laskennallisten verovelkojen uudelleenarvostaminen Yhdysvaltojen osalta parantaa Suomisen tilikauden 2017 tulosta noin 4 milj. eurolla. Tämän lisäksi tarkempi analyysimme verouudistuksen muista vaikutuksista osoitti, että hyödymme merkittävästi myös uusiin investointeihin liittyviin nopeutettuihin poistoihin kohdistuvien laskennallisten verovelkojen uudelleenarvostamisesta. Yhdysvaltojen verotuksen muutosten kokonaisvaikutus Suomisen tilikauden tulokseen oli +8,3 milj. euroa, minkä vuoksi Suomisen tuloverot vuonna 2017 ovat positiiviset. Tulevaisuudessa Yhdysvaltojen liittovaltion yhteisöverokannan lasku 35 %:sta 21 %:iin vaikuttaa myönteisesti Suomisen tulokseen. Noin puolet Suomisen liikevaihdosta kertyy Yhdysvalloista.
Suomisen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 palautetaan pääomaa osakkeenomistajille 0,11 euroa osakkeelta. Kun vuonna 2014 liikkeelle laskettu hybridilaina on nyt kokonaan konvertoitu Suomisen osakkeiksi, hallitus ehdottaa että hyödynnämme sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kertyineitä varoja ja jaamme osan niistä osakkeenomistajille. Hallituksen ehdotus noudattaa myös Suomisen osinkopolitiikkaa, jonka mukaan yhtiö jakaa vähintään 30 % tilikauden tuloksesta osinkona osakkeenomistajille.
Suomisen hallitus päivitti Suomisen keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet huhtikuussa 2017 uuden Muutoksentekijä-strategiamme julkistamisen yhteydessä. Vuonna 2021 päättyvällä viiden vuoden strategiajaksolla Suominen tähtää keskimäärin 15 % sijoitetun pääoman tuottoon (ROI), liikevaihdon 6 % keskimääräiseen kasvuun sekä pääsääntöisesti 40 % ja 80 % välille asettuvaan velkaantumisasteeseen. Vuonna 2017 liikevaihtomme kasvoi, mutta kasvuvauhti ei yltänyt tavoitetasolle. Sijoitetun pääoman tuotto jäi tavoitetasosta ja oli 6,6 %. Velkaantumisaste oli 59,6 % eli tavoitehaarukan sisällä.”
LIIKEVAIHTO
Loka-joulukuu 2017
Suomisen liikevaihto laski neljännellä vuosineljänneksellä 2 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 98.7 milj. euroa (100,4). Liikevaihdon laskuun vaikutti pääasiassa valuuttakurssien muutos. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi neljännen vuosineljänneksen liikevaihtoa 5,1 milj. eurolla.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli loka-joulukuussa 90,7 milj. euroa (91,3) ja Care-liiketoiminta-alueen 8,0 milj. euroa (9,0). Convenience toimittaa kuitukankaita erilaisiin kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian, ammattikäytön sekä lastenhoidon pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin. Yhden asiakkuuden uudelleenryhmittelyn vuoksi vertailukauden luvut on oikaistu.
Koko tilikausi 2017
Suomisen liikevaihto parani 2 % edellisvuodesta pääasiassa kasvaneiden myyntimäärien ansiosta ja oli 426,0 milj. euroa (416,9). Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa raportointivaluutta euroon heikensi koko vuoden 2017 liikevaihtoa noin 4,8 milj. eurolla.
Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 388,6 milj. euroa (380,5) ja Care-liiketoiminta-alueen 37,5 milj. euroa (36,3). Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (41 % liikevaihdosta vuonna 2017), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (21 %), kotitalouspyyhkeisiin (19 %), ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin (9 %) sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin (9 %). Lasten- ja kodinhoidon pyyhintätuotteiisiin sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden osuudet portfoliossa kasvoivat. Kaikki pyyhintätuotteisiin käytettävät kuitukankaat kuuluvat Convenience-liiketoimintaan ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaat Care-liiketoimintaan.
LIIKEVOITTO JA TULOS
Loka-joulukuu 2017
Liikevoitto jäi tappiolliseksi ja oli -0,3 milj. euroa (3,5). Liikevoittoa rasittivat kasvuinvestointeihin liittyvät kulut, tuoteportfolion epäsuotuisa kehitys sekä heikentynyt bruttokate. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi liikevoittoa 0,2 milj. eurolla. Vuosien 2017 ja 2016 neljänsillä vuosineljänneksillä ei raportoitu liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tappio ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä -1,3 milj. euroa (2,4) ja raportointikauden voitto 6,3 milj. euroa (1,6). Viimeisen vuosineljänneksen tuloverot kääntyivät positiviisiksi ja olivat +7,6 milj. euroa. Yhdysvaltojen yhteisöverokannan laskiessa 35 %:sta 21 %:iin 1.1.2018 alkaen Suomisen laskennalliset verovelat (netto) arvostettiin uudelleen alemmalla verokannalla, kuten Suominen tiedotti 28.12.2017.
Koko tilikausi 2017
Liikevoitto laski 42 % ja oli 15,0 milj. euroa (25,6). Liikevoittoa rasittivat kasvuinvestointeihin liittyvät kulut, tuoteportfolion epäsuotuisa kehitys sekä heikentynyt bruttokate. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi liikevoittoa 0,3 milj. eurolla. Tilikausilla 2017 ja 2016 ei raportoitu liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tilikaudella 2017 voitto ennen tuloveroja oli 12,4 milj. euroa (22,4). Raportointikauden voitto oli 14,5 milj. euroa (15,2), sillä tuloverot olivat tilikaudella 2,0 milj. euroa positiiviset.
Yhdysvaltojen laskennallisten nettoverovelkojen uudelleenarvostamisella alemmalla verokannalla oli poikkeuksellisen suuri vaikutus. Sillä ei kuitenkaan ollut rahavirtavaikutusta. Laskennallisten nettoverovelkojen uudelleenarvostamisen lisäksi Suominen pystyi hyödyntämään Yhdysvalloissa uusien investointien nopeutettuja verotuspoistoja. Nopeutettujen verotuspoistojen käyttö lykkää tuloverojen maksua tuleville vuosille. Yhteensä Yhdysvaltojen verouudistuksen positiivinen vaikutus raportointikauden veroihin oli noin +8,3 milj. euroa, jonka ansiosta Suomisen kokonaisverot olivat positiiviset.
RAHOITUS
Katsauskauden lopussa 31.12.2017 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 81,4 milj. euroa (56,6). Velkaantumisaste oli 59,8 % (39,6 %) ja omavaraisuusaste 41,8 % (45,3 %).
Nettorahoituskulut olivat vuonna 2017 yhteensä -2,6 milj. euroa (-3,2) eli 0,6 % (0,8 %) liikevaihdosta. Vuonna 2017 IAS 23 -standardin edellyttämä vieraan pääoman kulujen aktivointi käyttöomaisuuteen pienensi korkokuluja 2,2 milj. eurolla (1,3). Valuuttakurssien muutokset rahoituserissä olivat -0,6 milj. euroa (-0,2).
Liiketoiminnan rahavirta oli viimeisellä vuosineljänneksellä 3,6 milj. euroa (3,5) ja koko raportointikaudella 22,2 milj. euroa (28,5). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta oli 0,39 euroa (0,56). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin -5,6 milj. euroa (-3,9) vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot sekä uudelleenrahoitukseen liittyneet kulut. Vuoden alusta käyttöpääomaa oli sitoutunut 8,0 milj. euroa (2016: sitoutunut 6,3). Rahoituksen rahavirtaa paransi Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä heinäkuussa 2014 myönnetyn lainasaamisen lyhennykset, 1,6 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta heikkeni 5,2 milj. eurolla vuonna 2014 liikkelle lasketun joukkovelkakirjalainan takaisinostotarjoukseen ja osittaiseen takaisinostoon liittyvien kulujen sekä uuden joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskuun liittyvien kulujen vuoksi.
Uudelleenrahoitus tilikaudella 2017
Suominen uusi rahoituksensa tilikaudella 2017. Yhtiö tiedotti 25.9.2017 aikovansa laskea liikkeelle uuden joukkovelkakirjalainan ja julkaisi 6.10.2017 uuden 100 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn.
Suomisen uusi 85 milj. euron suuruinen vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyy 3.10.2022, sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,50 % ja emissiokurssi 100,00 %. Lainaa merkitsi 75 sijoittajaa. Joukkovelkakirjalaina otettiin Suomisen hakemuksesta julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 10.10.2017. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytettiin osittain Suomisen vuonna 2019 erääntyvien 75 milj. euron vakuudettomien 4,375 % kiinteäkorkoisten velkakirjojen (ISIN: FI4000108576) osittaiseen takaisinostoon (yhteensä 59,3 milj. euroa). Loppuosa saatavista varoista voidaan käyttää Suomisen yleisiin rahoitustarpeisiin. Nordea Bank AB (publ) ja Svenska Handelsbanken Ab (publ) toimivat joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskun yhteydessä Suominen sopi uudesta syndikaattilainajärjestelystä. Lainarahoitus sisältää nelivuotisen 100 milj. euron luottolimiitin (revolving credit facility). Lainasopimus on solmittu Nordea Pankin ja Svenska Handelsbankenin kanssa. Uuden pankkilainan taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing).
Uusi syndikaattilaina korvaa Suomisen aiemman, vuonna 2014 tehdyn 55 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn, jossa luotonantajina olivat Nordea Pankki ja OP Yrityspankki (aiemmin Pohjola Pankki).
INVESTOINNIT
Vuonna 2017 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 37,2 milj. euroa (53,3). Bruttoinvestoinnit liittyivät pääasiassa Bethunen tehtaan märkärainauslinjainvestointiin Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa. Lisäksi Suomisella on käynnissä konserninlaajuinen hanke tietojärjestelmien uudistamiseksi. Uudistetut tietojärjestelmät otettiin ensimmäisenä käyttöön Alicanten tehtaalla Espanjassa huhtikuussa 2017, eikä käyttöönotosta aiheutunut merkittäviä ongelmia. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.
Katsauskauden poistot olivat -19,4 milj. euroa (-18,5).
HENKILÖSTÖ
Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2017 keskimäärin 670 (646) ja tilikauden päättyessä 663 (650) henkilöä. Lisää henkilöstöä palkattiin lähinnä Tuotantolaitokset-funktioon sekä myyntiin ja markkinointiin.
OSAKETIEDOT
Osakepääoma
Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2017 oli 58 259 219 osaketta, ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
Suominen Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi tilikaudella 2017 yhteensä 6 593 577 osakkeella. Osakemäärän kasvu johtui hybridilainan ja sen korkojen konvertoinnista osakkeiksi. Hybridilainan konvertointi osakkeiksi on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Vaihto ja kurssi
Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2017 oli 5 405 584 osaketta eli 10,4 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 5,22 euroa, alin 3,86 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 4.53 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2017 päätöskurssi oli 4,25 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 29.12.2017 päätöskurssi oli 4,42 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2017 oli 253,6 milj. euroa.
Hallituksen valtuutukset
Hallituksella on 15.3.2017 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.
Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10. luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun enimmäismäärään. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka.
Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus
Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota, jota päätettiin korottaa 10 000 eurolla. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
Edellä mainitusta palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2017 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalta. Osakkeet (16 807 kappaletta) luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 2.6.2017. Koska kyseessä on yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutettavat osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.
Vuonna 2017 voimassa olleet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Suominen Oyj:lla on johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka jakautuu osakepalkkiojärjestelmään sekä sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään.
Osakepalkkiojärjestelmä
Osakepalkkiojärjestelmässä on tällä hetkellä kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksosta riippuen noin 15–20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018; ansaintajaksolta 2016–2018 vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä
Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015–2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 127 478 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin tekniset täsmennykset 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen.
Vuonna 2017 päätetyt uudet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Suominen Oyj: n hallitus hyväksyi 11.122017 konsernin johdolle ja avainhenkilöille uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, kalenterivuodet 2018–2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.
Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2018–2020 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) ja liikevoittoprosenttiin (EBIT %). Ansaintajaksolta 2018–2020 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 502 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Palkkioiden maksu ja johdon omistusvelvollisuus
Ansaintajakson 2018–2020 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Hybridilaina ja lainaosuuksien konvertoinnit osakkeiksi 2017
Suominen Oyj laski helmikuussa 2014 liikkeelle 17,5 milj. euron osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan. Lainaehtojen mukaan hybridilainan merkitsijöillä on oikeus vaihtaa lainaosuutensa ja niille kertyneet korot Suominen Oyj:n osakkeiksi 11.2.2014–10.2.2018 välisenä aikana 2,50 euron vaihtokurssilla.
Lainaosuuksia ja niille kertyneitä korkoja vaihdettiin tilikaudella 2017 yhteensä 6 593 577 uuteen Suominen Oyj:n osakkeeseen. Osakkeiden vaihtokurssi merkittiin Suomisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaikki hybridilainan osuudet on nyt vaihdettu uusiksi Suominen Oyj:n osakkeiksi eikä Suomisen osakkeiden lukumäärä enää nouse hybridilainan osuuksien osakkeiksi vaihtamisen seurauksena.
OSAKKEENOMISTAJAT
Vuoden 2017 lopussa Suomisella oli 4 146 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.
Omat osakkeet
Raportointikauden lopussa 31.12.2017 Suominen Oyj:n hallussa oli 876 280 omaa osaketta. Vuonna 2017 yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 2.6.2017 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 16 807 osaketta.
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaiset ilmoitukset
Ahlstrom Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two BV ilmoitti Suominen Oyj:lle 12.12.2017, että sen omistus Suomisessa alittaa 25 % liputusrajan. AC Invest Two BV:n omistus laski 25,92 %:sta 23,95 %:iin. Omistusosuuden lasku johtui Suomisen osakemäärän kasvusta 58 259 219 osakkeeseen, kun yhtiön hybridilainan osuuksia vaihdettiin uusiin Suominen Oyj:n osakkeisiin. AC Invest Two BV:n omistamien osakkeiden määrä säilyi ennallaan.
Oy Etra Invest Ab (Erkki Etolan määräysvaltayhteisö) ilmoitti Suominen Oyj:lle 2.6.2017, että sen omistusosuus Suomisessa ylittää 10 % liputusrajan, kun Suomisen liikkeelle laskeman hybridilainan osuuksia ja kertyneitä korkoja vaihdetaan Suominen Oyj:n osakkeiksi.
NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO
Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2016 ja 1.9.2017 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.
Tilikaudella 2017 nimitystoimikunnan kokoonpano oli seuraava:
- Thomas Ahlström, Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen (AC Invest Two BV:n nimeämänä edustajana)
- Erkki Etola, Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja (Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana)
- Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)
- Jorma Eloranta, Suomisen hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 asti)
- Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 alkaen)
Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2017. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2016 jaetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2016 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota, jota päätettiin korottaa 10 000 eurolla. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen. Lisäksi hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi ja puheenjohtajaksi Jan Johansson. Päätökset hallituksen palkkioista, hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä hallituksen kokoonpanosta olivat Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotusten mukaisia.
Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kristina Sandin. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Päätös oli hallituksen ehdotuksen ja tarkastusvaliokunnan suosituksen mukainen.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka. Päätös oli hallituksen ehdotuksen mukainen.
Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 15.3.2017 pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi Risto Anttosen varapuheenjohtajakseen.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström ja Jaana Tuominen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jan Johansson. Jäseniksi valittiin uudelleen Risto Anttonen ja Laura Raitio.
MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA
Suominen Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Suominen Holding Italy S.R.L. fuusioitui 1.9.2017 tytäryhtiöönsä Mozzate Nonwovens S.R.L.:ään.
Suomisen Ranskassa, Vaulx-Milieussa sijainneen sivuliikkeen sulkeminen rekisteröitiin Ranskan viranomaisille 20.12.2017.
LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta on 63 % (63 %). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.
Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.
Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.
Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.
Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.
Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.
Suomisen liiketoiminta riippuu yhtiön käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen turvallisuudesta ja vakaudesta sekä kyberriskien hallinnan onnistumisesta. Mikäli kyberriskit realisoituisivat tai Suomisen tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja ei voisi käyttää tai niissä olisi merkittäviä ja pitkäaikaisia käyttöön vaikuttavia ongelmia, Suomisen maine sekä kyky toimittaa tuotteita asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti, tilata raaka-aineita ja hallita varastojaan voisi heikentyä.
Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.
Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.
Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.
Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikassa. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.
Kuluttajien luottamus omaan talouteensa jatkui vahvana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa vuonna 2017. Kuluttajien optimismi heijastui myös kuitukangastuotteiden kysyntään.
Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Markkinoille tullut uusi tuotantokapasiteetti on jossain määrin kypsyttänyt lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteiden sekä wc:stä huuhdeltavien tuotteiden markkinoita.
Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2018 keskimäärin vuoden 2017 tasolla.
NÄKYMÄT VUODELLE 2018
Suominen arvioi, että vuonna 2018 konsernin liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto ovat paremmat kuin vuonna 2017. Suomisen liikevaihto vuonna 2017 oli 426,0 milj. euroa ja liikevoitto 15,0 milj. euroa. Tilikausilla 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
HALLITUKSEN EHDOTUS PÄÄOMAN PALAUTUKSESTA
Konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2017 oli 462 886,34 euroa. Osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden tappion, olivat 6 592 975 euroa ja jakokelpoiset varat 94 016 127 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta palautetaan pääomaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,11 euroa osakkeelta ja että tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin. Pääoman palautuksen täsmäytyspäivä on 19.3.2018 ja maksupäivä 28.3.2018.
TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JULKISTAMINEN
Suominen Oyj julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkka- ja palkkioselvityksen sekä ei-taloudellisia tietoja koskevan raportin tilikaudelta 2017 viimeistään 22.2.2018. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suominen Oyj:n verkkosivuilta www.suominen.fi.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 15.3.2018 Finlandia-talolla Helsingissä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin pörssitiedotteena julkaistavalla erillisellä kokouskutsulla. Kokouskutsu julkaistaan myös Suominen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.
SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS
Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi-maaliskuulta 2018 torstaina 26.4.2018 noin klo 8.00.
TIEDOTUSTILAISUUS JA PUHELINKOKOUS
Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola ja talousjohtaja Tapio Engström esittelevät osavuosikatsauksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle suomenkielisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään 30.1.2018 klo 14.00. Tilaisuus pidetään Suomisen Helsingin toimistolla osoitteessa Itämerentori 2. Esitysaineistot ovat saatavilla tiedotustilaisuuden jälkeen osoitteessa www.suominen.fi.
Englanninkielinen puhelinkokous ja verkkolähetys tuloksesta järjestetään tänään 30.1.2018 klo 16.00. Kokoukseen voi osallistua soittamalla numeroon +44 20 3936 2999. Soitettaessa tulee antaa tunnus 47 67 38. Kokousta voi seurata verkkolähetyksenä osoitteessa www.suominen.fi/webcast. Nauhoite kokouksesta on saatavilla jälkikäteen samassa osoitteessa sekä numerossa +44 20 8196 1998 tunnuksella 532928.
SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2017
Suomisen tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilintarkastuskertomus on annettu 30.1.2018. Neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.
Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.
LAATIMISPERIAATTEET
Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin Euroopan Unioni on sen hyväksynyt. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea vuositilinpäätöksen vaatimaa tietoa.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu samoja IFRS-laatimisperiaatteita kuin edellisessä konsernitilinpäätöksessä, paitsi että seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja on noudatettu 1.1.2017 lähtien:
Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardiin, johtuen Disclosure Initiative -projektista, sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Nämä muutokset edellyttävät, että yhtiöt esittävät liitetiedoissaan rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset siten, että liitetietoihin sisältyvät paitsi rahavirroista aiheutuvat muutokset, myös ne muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten valuuttakurssivoitoista ja -tappioista johtuvat muutokset. Näillä muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta, sillä Suominen on jo aiemmissa konsernitilinpäätöksissään esittänyt rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset, mukaan lukien valuuttakurssien vaikutuksista johtuvat muutokset.
Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2017 alkavilla raportointikausilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
Alla on esitetty erikseen ne uudet standardit ja tulkinnat, joilla on merkittävä vaikutus Suomisen konsernitilinpäätökseen. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18 ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta myynnin tuloutukseen Suomisella, mutta se lisää konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.
Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.
Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30–90 päivän päästä laskutuspäivästä.
Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.
Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.
Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta sekä myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella. Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä taseeseen kirjaamisessa, sillä nykyisin alennusvaraus on kirjattu siirtovelkoihin. Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.
Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.
Suomisella ei lähtökohtaisesti ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95-97 mukaiset aktivointikriteerit.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja siihen tehtyjä muutoksia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa.
IFRS 9 muuttaa Suomisen osalta joidenkin rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.
Tietyt lainasaamiset, jotka on IAS 39:n mukaisesti luokiteltu lainoihin ja muihin saamisiin ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, ovat IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, koska ne muun muassa sisältävät epätyypillisiä lainaehtoja. Näiden lainasaamisten osalta lainoihin sisältyvä luottoriski huomioidaan saamisten käypää arvoa määritettäessä. Osa lainasaamista arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti edelleen jaksotettuun hankintamenoon, koska niiden sopimukselliset rahavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman ja koron maksusta, ja Suomisen tavoitteena on saamisten hallussapito eräpäivään saakka sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi. Näiden lainasaamisten osalta luottotappioriski ja arvonalentumiskirjaus arvioidaan 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli saamiseen liittyvä luottotappioriski on lisääntynyt, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen ei odota lainasaamisista merkittäviä kulukirjauksia, eli käyvän arvon muutoksia tai luottotappiokirjauksia.
IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan. Oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen osalta Suominen luokittelee osan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osa luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi.
Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suominen ei odota rahavarojen osalta merkittäviä arvonalentumiskirjauksia.
Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan myös IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti, eikä IFRS 9:n käyttöönotto muuta näiden arvostusta tai kirjanpidollista käsittelyä.
Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IAS 39:n mukaisesti myyntisaamiset on luokiteltu lainoiksi ja muiksi saamisiksi ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa. Suominen kirjaa jo nyt tulosvaikutteisesti arvioidut asiakasalennusjaksotukset ja muut mahdolliset muuttuvat vastikkeet, joten IFRS 15:n käyttöönotolla ei transaktiohinnan osalta arvioida olevan merkittävää tulosvaikutusta. Koska kyseiset kulujaksotukset esitetään ennen IFRS 9:n käyttöönottoa taseessa siirtovelkoina ja IFRS 9:n mukaisesti myyntisaamisia pienentävänä eränä, muuttaa IFRS 9 myyntisaamisten kirjanpitoarvoa taseessa.
Myyntisaamisten arvonalentumiskirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten arvonalentumistappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski.
IFRS 9:n mukaan myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Koska Suomisen toteutuneet luottotappiot ovat historiallisesti olleet pääsääntöisesti pieniä, ja noin puolet myyntisaamisista oli raportointikauden päättymispäivänä korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamisen IFRS 9:n edellyttämällä tavalla ei arvioida aiheuttavan merkittäviä tulosvaikutuksia. Pääsääntöisesti luottotappioiden kirjaaminen aikaistuu aiempaan verrattuna.
IFRS 9 ei muuta Suomisen rahoitusvelkojen kirjanpidollista käsittelyä tai luokittelua verrattuna IAS 39:ään.
Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardiin
IFRS 2 -standardin muutokset, joita on noudatettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, muuttavat sellaisten osakeperusteisten maksujen kirjaamista ja arvostamista, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällaisten osakepalkkiojärjestelyiden toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä yhteisö sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättääkin maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta.
Ennen muutoksen voimaantuloa käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon raportointipäivänä ja esitetään taseessa velkana. IFRS 2:n muutoksen jälkeen, mikäli järjestely sisältää tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, nämä nykyisin käteisvaroina maksettavat osuudet luokitellaan osakkeina maksettaviksi ja arvostetaan kuten osakkeina maksettavat. Siirtymähetkellä käteisvaroina maksettavat osuudet sellaisista osakeperusteisista järjestelyistä, joihin ei vielä ole syntynyt oikeutta ja jotka sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, arvostetaan uudelleen ja kirjataan osakkeina maksettavina omaan pääomaan käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavasta osuudesta kirjattu velka kirjataan pois taseesta ja uudelleenarvostamisesta mahdollisesti syntyvä ero kirjataan omaan pääomaan.
Koska Suomisen osakepalkkiojärjestelmät sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, IFRS 2:n muutos muuttaa käteisvaroina maksettavan osuuden kirjaamista ja arvostamista. Muutos kasvattaa konsernin omaa pääomaa noin 0,7 milj. eurolla.
IFRIC 22 -tulkinta: Valuuttamääräiset liiketapahtumat ja ennakkomaksut
Kun yhtiölle syntyy ei-monetaarinen omaisuuserä tai velka sen maksaessa tai saadessa valuuttamääräisen ennakkomaksun ennen kuin maksua vastaava omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, ei-monetaarinen erä arvostetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. IFRIC 22 -tulkinta selventää, että kun tämä ei-monetaarinen erä kirjataan pois taseesta ja ennakkomaksua koskeva omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, käytetään kirjaamisessa sitä valuuttakurssia, jota käytettiin ennakkomaksun alkuperäisessä kirjaamisessa, eikä valuuttakurssien muutosta huomioida.
Tulkintaa on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ja Suominen ei sovella tulkintaa takautuvasti vaan 1.1.2018 tai jälkeen tapahtuviin liiketoimiin. Tulkinnan soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014–2016
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014–2016, joista osaa on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.
IFRS 16 Vuokrasopimukset
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, mikäli Euroopan unioni hyväksyy sen. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Uuden standardin mukaisesti vuokralleottajan tulee kirjata taseeseensa vuokrasopimusten perusteella syntyvät vuokrasopimusvelat sekä käyttöoikeutta koskevat omaisuuserät. Standardin johdosta sekä korollisten velkojen että aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden määrät Suomisen konsernitaseessa kasvavat. Lisäksi tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut pienenevät ja poistot sekä korkokulut vastaavasti kasvavat, eli standardin käyttöönotto vaikuttaa liikevoittoon.
Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Muut vuokrasopimukset ovat lähinnä toimistotilojen sekä pienempien koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksia.
Taseeseen kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen arvioi IFRS 16:n soveltamisesta syntyvien vuokrasopimusvelkojensa ja käyttöoikeusomaisuuseriensä kirjanpitoarvojen olevan noin 15–20 milj. euroa.
IFRIC 23 -tulkinta: Tuloverotukseen liittyvä epävarmuus
IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvän epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan joka todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.
Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat. Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua.
Tulkintaa on sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Tulkintaa sovelletaan takautuvasti joko oikaisemalla vertailutietoja, mikäli tämä on mahdollista ilman jälkiviisauden käyttöä, tai oikaisemalla omaa pääomaa tulkinnan soveltamishetkellä oikaisematta vertailutietoja.
TASE
| 1 000 euroa | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Varat | ||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Liikearvo | 15 496 | 15 496 |
| Aineettomat hyödykkeet | 17 470 | 14 133 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 136 649 | 135 510 |
| Lainasaamiset | 3 072 | 6 836 |
| Myytävissä olevat varat | 777 | 777 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 1 744 | 2 524 |
| Laskennalliset verosaamiset | 5 142 | 3 424 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 180 349 | 178 698 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 44 241 | 42 631 |
| Myyntisaamiset | 57 560 | 53 946 |
| Lainasaamiset | 4 337 | 1 550 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 4 236 | 7 274 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 7 703 | 2 008 |
| Rahavarat | 27 240 | 29 522 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 145 318 | 136 929 |
| Varat yhteensä | 325 666 | 315 628 |
| Oma pääoma ja velat | ||
| Oma pääoma | ||
| Osakepääoma | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 24 681 | 24 681 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 87 423 | 70 855 |
| Omat osakkeet | -44 | -44 |
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 264 | 10 |
| Kurssierot | -3 151 | 12 613 |
| Kertyneet voittovarat | 15 084 | 6 324 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 136 117 | 126 300 |
| Hybridilaina | − | 16 525 |
| Oma pääoma yhteensä | 136 117 | 142 824 |
| Velat | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Laskennalliset verovelat | 14 558 | 11 195 |
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä | 984 | 1 081 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 350 | 364 |
| Joukkovelkakirjalainat | 95 192 | 75 000 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 162 | 11 574 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 111 246 | 99 214 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 15 118 | 7 923 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 32 | 280 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 63 154 | 65 388 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 78 304 | 73 590 |
| Velat yhteensä | 189 550 | 172 804 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 325 666 | 315 628 |
TULOSLASKELMA
| 1 000 euroa | 10-12/2017 | 10-12/2016 | 1-12/2017 | 1-12/2016 |
| Liikevaihto | 98 694 | 100 365 | 425 996 | 416 862 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -92 352 | -89 413 | -383 839 | -364 636 |
| Bruttokate | 6 342 | 10 952 | 42 157 | 52 226 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 441 | 324 | 1 764 | 1 909 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -1 904 | -2 162 | -7 262 | -7 364 |
| Tutkimus ja kehitys | -1 116 | -1 362 | -4 739 | -4 330 |
| Hallinnon kulut | -3 842 | -3 938 | -16 861 | -16 191 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -188 | -275 | -59 | -629 |
| Liikevoitto | -267 | 3 540 | 15 000 | 25 622 |
| Nettorahoituskulut | -988 | -1 149 | -2 570 | -3 190 |
| Voitto ennen tuloveroja | -1 256 | 2 391 | 12 430 | 22 432 |
| Tuloverot | 7 570 | -759 | 2 048 | -7 199 |
| Raportointikauden voitto / tappio | 6 314 | 1 632 | 14 478 | 15 233 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | ||||
| Laimentamaton | 0,12 | 0,03 | 0,27 | 0,29 |
| Laimennettu | 0,11 | 0,03 | 0,25 | 0,26 |
LAAJA TULOSLASKELMA
| 1 000 euroa | 10-12/2017 | 10-12/2016 | 1-12/2017 | 1-12/2016 |
| Raportointikauden voitto | 6 314 | 1 632 | 14 478 | 15 233 |
| Muut laajan tuloksen erät: | ||||
| Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi | ||||
| Kurssierot | -2 903 | 6 941 | -17 083 | 7 881 |
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset | 62 | -268 | 267 | 245 |
| Tulosvaikutteiseksi siirretyt erät | 4 | 5 | 13 | 116 |
| Ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät | -69 | -11 | -35 | -188 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot | 153 | -100 | 1 328 | -410 |
| Yhteensä | -2 754 | 6 567 | -15 510 | 7 644 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -28 | -110 | 15 | -110 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot | 8 | 16 | -4 | 16 |
| Yhteensä | -20 | -93 | 11 | -93 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -2 754 | 6 474 | -15 500 | 7 551 |
| Raportointikauden laaja tulos yhteensä | 3 561 | 8 106 | -1 022 | 22 784 |
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
| 1 000 euroa | Osake-pääoma | Ylikurssi-rahasto | SVOP-rahasto | Omat osakkeet | Kurssi-erot |
| Oma pääoma 1.1.2017 | 11 860 | 24 681 | 70 855 | -44 | 12 613 |
| Raportointikauden tulos | − | − | − | − | − |
| Muut laajan tuloksen erät | − | − | − | − | -15 764 |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | − | -15 764 |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − |
| Osingonjako | − | − | − | − | − |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 84 | − | − |
| Hybridilainan konvertointi | − | − | 16 484 | − | − |
| Hybridilaina | − | − | − | − | − |
| Oma pääoma 31.12.2017 | 11 860 | 24 681 | 87 423 | -44 | -3 151 |
| 1 000 euroa | Arvonmuutos- ja muut rahastot | Kertyneet voittovarat | Yhteensä | Hybridi-laina | Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2017 | 10 | 6 324 | 126 300 | 16 525 | 142 824 |
| Raportointikauden tulos | − | 14 478 | 14 478 | − | 14 478 |
| Muut laajan tuloksen erät | 254 | 11 | -15 500 | − | -15 500 |
| Laaja tulos yhteensä | 254 | 14 489 | -1 021 | − | -1 022 |
| Osakeperusteiset maksut | − | 338 | 338 | − | 338 |
| Osingonjako | − | -5 585 | -5 585 | − | -5 585 |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 84 | − | 84 |
| Hybridilainan konvertointi | − | − | 16 484 | -16 484 | 0 |
| Hybridilaina | − | -481 | -481 | -41 | -522 |
| Oma pääoma 31.12.2017 | 264 | 15 084 | 136 117 | − | 136 117 |
| Osake- | Ylikurssi- | SVOP- | Omat | Kurssi- | |
| 1 000 euroa | pääoma | rahasto | rahasto | osakkeet | erot |
| Oma pääoma 1.1.2016 | 11 860 | 24 681 | 69 652 | -44 | 5 097 |
| Raportointikauden tulos | − | − | − | − | − |
| Muut laajan tuloksen erät | − | − | − | − | 7 516 |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | − | 7 516 |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − |
| Osingonjako | − | − | − | − | − |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 80 | − | − |
| Hybridilainan konversio | − | − | 1 124 | − | − |
| Hybridilaina | − | − | − | − | − |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 11 860 | 24 681 | 70 855 | -44 | 12 613 |
| Arvonmuutos- | Muu oma | Oma pääoma | |||
| 1 000 euroa | ja muut rahastot | pääoma | Yhteensä | Hybridilaina | yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2016 | -118 | -3 076 | 108 052 | 17 664 | 125 716 |
| Raportointikauden tulos | − | 15 233 | 15 233 | − | 15 233 |
| Muut laajan tuloksen erät | 128 | -93 | 7 551 | − | 7 551 |
| Laaja tulos yhteensä | 128 | 15 140 | 22 784 | − | 22 784 |
| Osakeperusteiset maksut | − | 190 | 190 | − | 190 |
| Osingonjako | − | -5 030 | -5 030 | − | -5 030 |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 80 | − | 80 |
| Hybridilainan konversio | − | − | 1 124 | -1 124 | − |
| Hybridilaina | − | -899 | -899 | -16 | -915 |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 10 | 6 324 | 126 300 | 16 525 | 142 824 |
RAHAVIRTALASKELMA
| 1 000 euroa | 1-12/2017 | 1-12/2016 |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Raportointikauden voitto | 14 478 | 15 233 |
| Oikaisut yhteensä | 21 069 | 29 783 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 35 547 | 45 016 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | -8 028 | -6 277 |
| Rahoituserät | -5 575 | -3 895 |
| Tuloverot | 207 | -6 348 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 22 152 | 28 496 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -33 839 | -49 553 |
| Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista | 287 | 313 |
| Kauppahinnan oikaisut | − | 161 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 5 | 8 |
| Investointien rahavirta | -33 548 | -49 072 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot | 25 730 | − |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot | 25 000 | − |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut | -27 263 | -3 359 |
| Lainasaamisten takaisinmaksu | 1 550 | 1 000 |
| Joukkovelkakirjalainojen takaisinosto- ja liikkeellelaskukulut | -5 190 | − |
| Hybridilainan koron maksu | -642 | -624 |
| Osingonjako | -5 585 | -5 030 |
| Rahoituksen rahavirta | 13 599 | -8 013 |
| Rahavarojen muutos | 2 203 | -28 588 |
| Rahavarat raportointikauden alussa | 29 522 | 55 570 |
| Valuuttakurssimuutosten vaikutus | -4 485 | 2 540 |
| Rahavarojen muutos | 2 203 | -28 588 |
| Rahavarat raportointikauden lopussa | 27 240 | 29 522 |
TUNNUSLUVUT
| 10-12/2017 | 10-12/2016 | 1-12/2017 | 1-12/2016 | |
| Liikevaihdon muutos, % * | -1,7 | -3,7 | 2,2 | -6,1 |
| Bruttokate, osuus liikevaihdosta, % | 6,4 | 10,9 | 9,9 | 12,5 |
| Vertailukelpoinen bruttokate, osuus liikevaihdosta, % | 6,4 | 10,9 | 9,9 | 12,5 |
| Liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % | -0,3 | 3,5 | 3,5 | 6,1 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % | -0,3 | 3,5 | 3,5 | 6,1 |
| Nettorahoituskulut, osuus liikevaihdosta, % | -1,0 | -1,1 | -0,6 | -0,8 |
| Voitto ennen tuloveroja, osuus liikevaihdosta, % | -1,3 | 2,4 | 2,9 | 5,4 |
| Raportointikauden voitto,osuus liikevaihdosta, % | 6,4 | 1,6 | 3,4 | 3,7 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa | 5 559 | 26 826 | 37 210 | 53 320 |
| Poistot, 1 000 euroa | 5 373 | 4 693 | 19 349 | 18 520 |
| Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % | − | − | 10,6 | 11,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % | − | − | 6,6 | 11,6 |
| Omavaraisuusaste, % | − | − | 41,8 | 45,3 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | − | − | 59,8 | 39,6 |
| Henkilöstö keskimäärin | − | − | 670 | 646 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton | 0,12 | 0,03 | 0,27 | 0,29 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu | 0,11 | 0,03 | 0,25 | 0,26 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,04 | 0,07 | 0,39 | 0,56 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | − | − | 2,37 | 2,81 |
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus, euroa ** | − | − | 0,11 | 0,11 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | − | − | 16,47 | 14,13 |
| Osinkosuhde/ pääoman palautusuhde, % | − | − | 41,0 | 37,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | − | − | 2,49 | 2,66 |
| Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa, ilman omia osakkeita | − | − | 57 382 939 | 50 772 555 |
| Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa | − | − | 4,42 | 4,14 |
| Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa | − | − | 3,86 | 3,49 |
| Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa | − | − | 5,22 | 6,20 |
| Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa | − | − | 4,53 | 4,24 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | − | − | 253,6 | 210,2 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | − | − | 5 405 584 | 13 611 634 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä | − | − | 10,4 | 27,0 |
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |||
| Korolliset nettovelat, 1 000 euroa | ||||
| Pitkäaikaiset korolliset velat, nimellisarvo | 100 892 | 86 574 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat, nimellisarvo | 15 118 | 7 923 | ||
| Korolliset saamiset ja rahavarat | -34 650 | -37 908 | ||
| Korolliset nettovelat | 81 360 | 56 589 |
* Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
** 2017 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTA
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta (oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen) raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta on ulkona olevien osakkeiden keskimääräistä osakeantioikaistua painotettua keskiarvoa oikaistu hybridilainan vaikutuksella osakemäärään.
Hybridilainan vaikutus osakemäärään on laskettu siten, että jäljellä olevan lainan oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Lisäksi jäljellä olevan lainamäärän koko laina-aikana kertyvien korkojen oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Koko hybridilaina oli konvertoitu osakkeiksi raportointikauden 2017 lopussa.
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää myös osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.
| 1 000 euroa | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Raportointikauden voitto | 14 478 | 15 233 |
| Hybridilainan korkovaikutus veroilla vähennettynä | -481 | -486 |
| Yhteensä | 13 997 | 14 747 |
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 |
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 798 395 | 58 024 756 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | ||
| Laimentamaton | 0,27 | 0,29 |
| Laimennettu | 0,25 | 0,26 |
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta | Liiketoiminnan rahavirta | ||
| = | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | ||
| 2017 | 2016 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta, 1 000 euroa | 22 152 | 28 496 | |
| Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 772 555 | |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,39 | 0,56 |
Osakekohtainen oma pääoma
| Osakekohtainen oma pääoma | Oma pääoma yhteensä | |
| = | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | |
| 2017 | 2016 | ||
| Oma pääoma yhteensä, 1 000 euroa | 136 117 | 142 824 | |
| Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 772 555 | |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 2,37 | 2,81 |
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus | Raportointikaudelta jaettu osinko / pääoman palautus | |
| = | Liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita |
| 2017 | 2016 | ||
| Raportointikaudelta jaettu osinko / pääoman palautus, 1 000 euroa | 6 312 | 5 585 | |
| Liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 302 346 | |
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus, euroa | 0,11 | 0,11 | |
Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, %
| Osinkosuhde / pääoman palautusuhde, % | Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 | |
| = | Laimentamaton osakekohtainen tulos |
| 2017 | 2016 | ||
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 | 11,00 | 11,00 | |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,27 | 0,29 | |
| Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, % | 41,0 | 37,6 | |
Efektiivinen osinkotuotto, %
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 |
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi |
| 2017 | 2016 | ||
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 | 11,00 | 11,00 | |
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,42 | 4,14 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,49 | 2,66 | |
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi | |
| = | Laimentamaton osakekohtainen tulos |
| 2017 | 2016 | ||
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,42 | 4,14 | |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,27 | 0,29 | |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | 16,47 | 14,13 | |
Osakekannan markkina-arvo
| Osakekannan markkina-arvo | = | Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi |
| 2017 | 2016 | ||
| Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 772 555 | |
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,42 | 4,14 | |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 253,6 | 210,2 | |
Osakkeiden vaihto
| Osakkeiden vaihto | = | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita |
| 2017 | 2016 | ||
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella | 5 405 584 | 13 611 634 | |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 | |
| Osakkeiden vaihto, % | 10,4 | 27,0 | |
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödylllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.
Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto
Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioda tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
| Liikevoitto (EBIT) | = | Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut |
| Vertailukelpoinen likevoitto (EBIT) | = | Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä |
Käyttökate (EBITDA)
Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.
| Käyttökate (EBITDA) | = | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset) |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Liikevoitto | 15 000 | 25 622 | |
| + Poistot ja arvonalentumiset | 19 349 | 18 520 | |
| Käyttökate | 34 349 | 44 142 | |
Bruttoinvestoinnit
Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin | 6 027 | 3 300 | |
| Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 31 183 | 50 020 | |
| Bruttoinvestoinnit | 37 210 | 53 320 | |
Korolliset nettovelat
Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat nimellisarvoon − korolliset saamiset − rahavarat |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Korolliset velat | 110 472 | 94 497 | |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut | 5 538 | − | |
| Korolliset saamiset | -7 409 | -8 386 | |
| Rahavarat | -27 240 | -29 522 | |
| Korolliset nettovelat | 81 360 | 56 589 | |
| Korolliset velat | 110 472 | 94 497 | |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut | 5 538 | − | |
| Korollisten velkojen nimellisarvo | 116 010 | 94 497 | |
Oman pääoman tuotto (ROE), %
Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = | Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100 |
| Oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo) |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) | 14 478 | 15 233 | |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2016 / 2015 | 142 824 | 125 716 | |
| Oma pääoma yhteensä 31.3.2017 / 2016 | 139 902 | 120 806 | |
| Oma pääoma yhteensä 30.6.2017 / 2016 | 134 074 | 130 712 | |
| Oma pääoma yhteensä 30.9.2017 / 2016 | 132 564 | 135 186 | |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2017 / 2016 | 136 117 | 142 824 | |
| Keskiarvo | 137 096 | 131 049 | |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 10,6 | 11,6 |
Sijoitettu pääoma
| Sijoitettu pääoma | = | Oma pääoma yhteensä + korolliset velat |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Oma pääoma yhteensä | 136 117 | 142 824 | |
| Korolliset velat | 110 472 | 94 497 | |
| Sijoitettu pääoma | 246 589 | 237 321 |
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = | Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100 |
| Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo |
Rahoitustuottoihin ei sisällytetä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen velkojen käyvän arvon muutosta.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) | 15 000 | 25 622 | |
| Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) | 758 | 727 | |
| Yhteensä | 15 758 | 26 349 | |
| Sijoitettu pääoma 31.12.2016 / 2015 | 237 321 | 222 578 | |
| Sijoitettu pääoma 31.3.2017 / 2016 | 244 103 | 217 181 | |
| Sijoitettu pääoma 30.6.2017 / 2016 | 234 892 | 227 594 | |
| Sijoitettu pääoma 30.9.2017 / 2016 | 229 735 | 228 648 | |
| Sijoitettu pääoma 31.12.2017 / 2016 | 246 589 | 237 321 | |
| Keskiarvo | 238 528 | 226 664 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 6,6 | 11,6 |
Omavaraisuusaste, %
Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma yhteensä x 100 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Oma pääoma yhteensä | 136 117 | 142 824 | |
| Taseen loppusumma | 325 666 | 315 628 | |
| Saadut ennakot | -8 | -3 | |
| 325 659 | 315 625 | ||
| Omavaraisuusaste, % | 41,8 | 45,3 |
Velkaantumisaste, %
Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudelllista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.
| Velkaantumisaste, % | = | Korolliset nettovelat x 100 |
| Oma pääoma yhteensä |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Korolliset nettovelat | 81 360 | 56 589 | |
| Oma pääoma yhteensä | 136 117 | 142 824 | |
| Velkaantumisaste, % | 59,8 | 39,6 |
LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN
| 1 000 euroa | 1-12/2017 | 1-12/2016 |
| Suomi | 2 510 | 2 386 |
| Muu Eurooppa | 160 817 | 158 118 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 252 176 | 246 287 |
| Muut maat | 10 494 | 10 071 |
| Yhteensä | 425 996 | 416 862 |
NELJÄNNESVUOSIKEHITYS
| 2017 | 2016 | |||||||
| 1 000 euroa | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 | 10-12 | 7-9 | 4-6 | 1-3 |
| Liikevaihto | 98 694 | 102 380 | 112 002 | 112 920 | 100 365 | 103 796 | 108 832 | 103 869 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -267 | 4 618 | 4 391 | 6 258 | 3 540 | 7 878 | 8 661 | 5 543 |
| % liikevaihdosta | -0,3 | 4,5 | 3,9 | 5,5 | 3,5 | 7,6 | 8,0 | 5,3 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | − | − | − | − | − | − | − | − |
| Liikevoitto | -267 | 4 618 | 4 391 | 6 258 | 3 540 | 7 878 | 8 661 | 5 543 |
| % liikevaihdosta | -0,3 | 4,5 | 3,9 | 5,5 | 3,5 | 7,6 | 8,0 | 5,3 |
| Nettorahoituskulut | -988 | -1 139 | -285 | -157 | -1 149 | -830 | -967 | -244 |
| Voitto ennen tuloveroja | -1 256 | 3 478 | 4 105 | 6 102 | 2 391 | 7 047 | 7 694 | 5 299 |
| % liikevaihdosta | -1,3 | 3,4 | 3,7 | 5,4 | 2,4 | 6,8 | 7,1 | 5,1 |
LÄHIPIIRITIEDOT Suomisen lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä. Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa. Suominen Oyj:n 15.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2017 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 16 807 osaketta. Osakkeet luovutettiin 2.6.2017 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 83 795 euroa eli noin 4,98574 euroa osakkeelta. Johdon palkat Vuonna 2017 maksettiin Suominen Oyj:n hallitukselle palkkioita yhteensä 242 tuhatta euroa, josta osakkeina luovutetun palkkion osuus oli 84 tuhatta euroa. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen vuonna 2017 olivat 381 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 55 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset eläkemaksut 38 tuhatta euroa. Muulle lähipiirille maksetut palkat luontoisetuineen olivat katsauskaudella 1 394 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 172 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset eläkemaksut 58 tuhatta euroa. Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perustella jaksotettu kulu oli lähipiirin osalta katsauskauden lopussa 621 tuhatta euroa. Hallituksen ja johdon osakkeenomistus, |
| kpl osakkeita |
| Halllitus | 31.12.2017 |
| Jan Johansson, hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 lähtien) | 4 814 |
| Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja | 31 839 |
| Hannu Kasurinen | 21 456 |
| Jaana Tuominen | 11 552 |
| Andreas Ahlström | 7 606 |
| Laura Raitio | 7 606 |
| Yhteensä | 84 873 |
| Yhteensä osakkeista ja äänistä | 0,15 % |
| Johtoryhmä | |
| Nina Kopola, toimitusjohtaja | 85 172 |
| Tapio Engström | 33 266 |
| Larry L. Kinn | 6 348 |
| Lynda A. Kelly | 10 000 |
| Ernesto Levy | 12 000 |
| Mimoun Saïm | 21 525 |
| Hannu Sivula | 29 345 |
| Markku Koivisto | 10 000 |
| Yhteensä | 207 656 |
| Yhteensä osakkeista ja äänistä | 0,36 % |
SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2017
| Osakkeenomistaja | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä |
| AC Invest Two BV | 13 953 357 | 23,95 % |
| Oy Etra Invest Ab | 5 909 167 | 10,14 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 4 500 000 | 7,72 % |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 4 071 892 | 6,99 % |
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 3 219 884 | 5,53 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 3 024 651 | 5,19 % |
| OP-Suomi -sijoitusrahasto | 1 976 760 | 3,39 % |
| Nissi Evald ja Hilda Säätiö | 1 000 000 | 1,72 % |
| Heikki Bergholm | 998 417 | 1,71 % |
| Mandatum Life Unit-linked | 963 475 | 1,65 % |
| Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 937 152 | 1,61 % |
| Oy H.Kuningas & Co. AB | 920 081 | 1,58 % |
| Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 837 000 | 1,44 % |
| Mikko Maijala | 829 098 | 1,42 % |
| Juhani Maijala | 794 026 | 1,36 % |
| 15 suurinta yhteensä | 43 934 960 | 75,41 % |
| Muut | 9 589 312 | 16,46 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 3 854 618 | 6,62 % |
| Omat osakkeet | 876 280 | 1,50 % |
| Yhteistilillä | 4 049 | 0,01 % |
| Yhteensä | 58 259 219 | 100,00 % |
AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |||
| 1 000 euroa | Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet | Aineettomat hyödykkeet | Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet | Aineettomat hyödykkeet |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 135 510 | 14 133 | 97 931 | 13 275 |
| Investoinnit | 31 183 | 6 027 | 50 020 | 3 300 |
| Vähennykset | 0 | -36 | − | -89 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -16 857 | -2 493 | -16 162 | -2 358 |
| Kurssierot ja muut muutokset | -13 187 | -161 | 3 721 | 4 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 136 649 | 17 470 | 135 510 | 14 133 |
Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.
VASTUUSITOUMUKSET
| 1 000 euroa | ||
| Takausvastuut | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Takaukset omista sitoumuksista | 9 865 | 16 810 |
| Muut omat vastuut | 3 484 | 4 036 |
| Takaukset muiden puolesta | − | 963 |
| Yhteensä | 13 349 | 21 841 |
| Muut vastuut | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset | 86 | 5 517 |
| Yhteensä | 86 | 5 517 |
| Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 3 756 | 3 808 |
| 1-5 vuoden kuluessa | 3 113 | 3 853 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 1 745 | 5 427 |
| Yhteensä | 8 614 | 13 088 |
JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT JA KÄYVÄT ARVOT
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |||
| 1 000 euroa | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo |
| Valuuttatermiinit | ||||
| suojauslaskentaa sovelletaan | − | − | 5 240 | -327 |
| suojauslaskentaa ei sovelleta | 1 334 | 24 | 2 396 | 30 |
| Sähkötermiinit | ||||
| suojauslaskentaa sovelletaan | − | − | 594 | 43 |
RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU
| a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat | |||||||
| b. Lainat ja muut saamiset | |||||||
| c. Myytävissä olevat varat | |||||||
| d. Johdannaiset, suojauslaskenta | |||||||
| e. Kirjanpitoarvo | |||||||
| f. Käypä arvo | |||||||
| Luokittelu | |||||||
| 1 000 euroa | a. | b. | c. | d. | e. | f. | |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 | − | 777 | 777 | |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 214 | − | − | − | 214 | 214 | |
| Lainasaamiset | − | 7 409 | − | − | 7 409 | 7 409 | |
| Myyntisaamiset | − | 57 560 | − | − | 57 560 | 57 560 | |
| Johdannaiset | 24 | − | − | − | 24 | 24 | |
| Korko- ja muut rahoitussaamiset | − | 670 | − | − | 670 | 670 | |
| Rahavarat | − | 27 240 | − | − | 27 240 | 27 240 | |
| Yhteensä 31.12.2017 | 238 | 92 880 | 777 | − | 93 894 | 93 894 | |
| 1 000 euroa | a. | b. | c. | d. | e. | f. | |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 | − | 777 | 777 | |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 501 | − | − | − | 501 | 501 | |
| Lainasaamiset | − | 8 386 | − | − | 8 386 | 8 386 | |
| Myyntisaamiset | − | 53 946 | − | − | 53 946 | 53 946 | |
| Johdannaiset | 30 | − | − | 43 | 73 | 73 | |
| Korko- ja muut rahoitussaamiset | − | 869 | − | − | 869 | 869 | |
| Rahavarat | − | 29 522 | − | − | 29 522 | 29 522 | |
| Yhteensä 31.12.2016 | 530 | 92 723 | 777 | 43 | 94 072 | 94 072 | |
Suominen on käyttänyt vuonna 2017 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2016.
KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS
| 1 000 euroa | 1-12/2017 | 1-12/2016 |
| Korolliset velat yhteensä kauden alussa | 94 497 | 96 862 |
| Lyhytaikaiset lainat kauden alussa | 7 923 | 3 363 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset | -27 264 | -3 359 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset | 25 000 | − |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot, ei vaikutusta rahavirtaan | − | 102 |
| Siirrot pitkäaikaisista lainoista | 11 412 | 7 899 |
| Kurssiero | -1 953 | -84 |
| Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa | 15 118 | 7 923 |
| Pitkäaikaiset lainat kauden alussa | 11 574 | 18 498 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot, ei vaikutusta rahavirtaan | − | 368 |
| Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin | -11 412 | -7 899 |
| Valuuttakurssiero | − | 607 |
| Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa | 162 | 11 574 |
| Joukkovelkakirjalainat kauden alussa | 75 000 | 75 000 |
| Uuden joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku, rahavirtavaikutteinen | 25 730 | − |
| Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan | -348 | − |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut, rahavirtavaikutteiset | -5 190 | − |
| Joukkovelkakirjalainat kauden lopussa | 95 192 | 75 000 |
| Korolliset velat yhteensä kauden lopussa | 110 472 | 94 497 |
RAHOITUSVELAT
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |||||
| 1 000 euroa | Kirjanpito- arvo | Käypä arvo | Nimellis- arvo | Kirjanpito- arvo | Käypä arvo | Nimellis- arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | − | − | − | 11 294 | 11 294 | 11 294 |
| Joukkovelkakirjalainat | 95 192 | 102 647 | 100 730 | 75 000 | 78 503 | 75 000 |
| Rahoitusleasingvelat | 162 | 162 | 162 | 280 | 280 | 280 |
| Yhteensä pitkäaikaiset rahoitusvelat | 95 354 | 102 809 | 100 892 | 86 574 | 90 076 | 86 574 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset ja lyhytaikaiset velat | 15 000 | 15 000 | 15 000 | 7 812 | 7 812 | 7 812 |
| Rahoitusleasingvelat | 118 | 118 | 118 | 111 | 111 | 111 |
| Johdannaissopimukset, suojauslaskenta | − | − | − | 327 | 327 | 327 |
| Korkovelat | 736 | 736 | 736 | 912 | 912 | 912 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 301 | 301 | 301 | 283 | 283 | 283 |
| Ostovelat | 52 145 | 52 145 | 52 145 | 50 248 | 50 248 | 50 248 |
| Yhteensä lyhytaikaiset rahoitusvelat | 68 300 | 68 300 | 68 300 | 59 692 | 59 692 | 59 692 |
| Yhteensä | 163 654 | 171 109 | 169 192 | 146 266 | 149 769 | 146 266 |
Suominen on käyttänyt vuonna 2017 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2016.
KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELUPERUSTEET
| Käypien arvojen hierarkia 2017 | |||
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | − | − | 214 |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 24 | − |
| Yhteensä 2017 | − | 24 | 990 |
| Käypien arvojen hierarkia 2016 | |||
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat | |||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | − | − | 501 |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 |
| Sähköjohdannaiset | − | 43 | − |
| Valuuttajohdannaiset | − | 30 | − |
| Yhteensä 2016 | − | 73 | 1 277 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat | |||
| Muut lyhytaikaiset velat | − | − | 253 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 327 | − |
| Yhteensä 2016 | − | 327 | 253 |
Suominen on käyttänyt vuonna 2017 samoja käypien arvojen luokitteluperusteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2016.
SUOMINEN OYJ
Hallitus
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Nina Kopola, puh. 010 214 300
Talousjohtaja Tapio Engström, puh. 010 214 300
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.suominen.fi
Suominen lyhyesti
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet – esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset – luovat lisäarvoa kuluttajien ja ammattilaisten käytössä eri puolilla maailmaa. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja sillä on yli 650 työntekijää Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen liikevaihto vuonna 2017 oli 426,0 milj. euroa ja liikevoitto 15,0 milj. euroa. Suomisen osake (SUY1V) noteerataan Nasdaq Helsingissä keskisuurten yhtiöiden listalla. Lue lisää: www.suominen.fi.
http://prlibrary-eu.nasdaq.com/Resource/Download/9f4180b1-affe-4c98-9060-c5124c4afdb4
Viimeisimmät uutiset
Mark Ushpol nimitetty Suomisen Amerikat liiketoiminta-alueen johtajaksi
Suominen Oyj:n Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2024: Operatiiviset haasteet vaikuttivat kannattavuuteen, näkymät ennallaan