• Etusivu
• Yritysvastuu
• Yrityskansalaisuus
• Verojalanjälki

Verojalanjälki

Verojen hallinnointi ja verostrategia

Suomisella on yhtiön hallituksen hyväksymät veropolitiikka ja veroihin liittyvät toimintaohjeet, joita kaikki konserniyhtiöt ovat velvollisia noudattamaan. Talousjohtaja ja konsernin taloushallinto vastaavat verojen kokonaishallinnoinnista ja -suunnittelusta. Paikallisten verojen päivittäinen hallinnointi on hajautettu konserniyhtiöiden talousosastoille Suomisen toimintamaihin.

Liiketapaperiaatteidensa mukaisesti Suominen on sitoutunut toimimaan vastuullisesti ja noudattamaan kaikessa toiminnassaan eettisesti hyväksyttäviä periaatteita. Vastuullinen toiminta sisältää kaikkien raportointivaatimusten täyttämisen sekä kaikkien lakisääteisten välittömien, välillisten ja muiden verojen maksamisen. Suomisen tavoitteena on noudattaa kaikkia verotukseen liittyviä lakisääteisiä vaatimuksia ja määräaikoja toimintamaissaan.

Suominen pyrkii järkevällä ja oikeudenmukaisella verosuunnittelulla sekä verovelvoitteiden noudattamisella ylläpitämään vakaata ja perusteltavissa olevaa veroasemaa. Konsernin verovelvoitteiden osalta Suomisen tavoitteena on tunnistaa konsernin verotuksellinen asema ja velvoitteet etukäteen. Suominen ei tee keinotekoisia verosyistä tehtäviä järjestelyitä, ja kaikki transaktiot ovat liiketoimintalähtöisiä.

Veroriskien hallinnassa Suomisen tavoitteena on välttyä kaikissa toimintamaissa veroasemaan kohdistuvilta takautuvilta muutoksilta sekä takautuvilta vero-, korko- ja veroseuraamusmaksuilta. Tästä syystä Suominen pyrkii välttämään sellaisia veropositioita, joita se ei kykene tehokkaasti puolustamaan. Koska Suomisen tavoitteena on kuitenkin verokustannuksen optimointi kaikissa toimintamaissaan, Suomiselle saattaa joissain tilanteissa syntyä epävarmoja veropositioita. Tällöin suoritetaan riskianalyysi, jossa arvioidaan kyseiseen veropositioon liittyvät mahdolliset riskit ja hyödyt. Riskianalyysin perusteella tehdään päätös, onko epävarma veropositio hyväksyttävissä vai ei.

Verojalanjälki

Suomisen verojalanjälki edustaa Suomisen liiketoiminnasta sen toimintamaissa aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan verojen ja veronluonteisten maksujen muodossa. Suomisen liiketoiminnasta aiheutuu Suomiselle verojen ja veronluonteisten maksujen maksamisvelvollisuuksia sekä velvollisuus periä ja tilittää konserniyhtiöiden liiketoiminnasta johtuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Suomisen verojalanjälki syntyy yksinomaan Suomisen liiketoiminnasta yhtiön toimintamaissa, eikä Suominen ole sopinut järjestelyistä, joiden tarkoituksena olisi muuttaa tai järjestellä uudelleen yhtiön verorasitusta siitä, mikä aiheutuu normaalista liiketoiminnasta. Suomisen konserniyhtiöiden välinen tavarakauppa on erittäin vähäistä, ja lähtökohtaisesti konserniyhtiöt myyvät valmistamansa tuotteet suoraan asiakkaalle. Liiketoimintamallista johtuen Suominen maksaa yritystuloveroa niissä maissa, joissa sen tuotannosta muodostuu arvoa.

Konsernin sisäisiä palveluita saavilta konserniyhtiöiltä peritään palveluveloitus. Palveluveloitus on hinnoiteltu käyttäen markkinaehtoperiaatetta.

Suomisella on yrityksiä ainoastaan niissä viidessä maassa – Brasiliassa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa – joissa sillä on sekä tuotanto- että myyntitoimintaa. Verojen ja muiden veronluonteisten maksujen suhteen Suominen noudattaa kunkin maan lakeja ja määräyksiä.

Suomisen suomalaisten konserniyhtiöiden päämarkkinat ovat ulkomailla, minkä vuoksi näiden yhtiöiden vienti ylittää merkittävästi kotimaan myynnin. Koska vienti on arvonlisäverotonta, siitä seuraa, että suomalaisten konserniyhtiöiden arvonlisäverollisiin ostoihin sisältyvä vähennettävä arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin niiden arvonlisäverollisen myynnin perusteella tilittämä arvonlisävero. Tästä johtuen Suominen saa arvonlisäveron palautusta Suomesta.

Suomisen verojalanjälki kattaa konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvien verojen ja veronluonteisten maksujen lisäksi myös konserniyhtiöiden perimät ja tilittämät verot ja veronluonteiset maksut, kuten välilliset verot. Verotuksen ja kirjanpidon erilaisesta ajoituksesta aiheutuvat laskennalliset verot eivät sisälly verojalanjälkeen.

Vuonna 2023 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 682 henkilöä (FTE – kokoaikaisiksi muutettuina). Suominen vaikuttaa paikallisen yhteiskunnan talouteen positiivisesti työntekijöiden tuloverojen ja sekä yrityksen että työntekijöiden maksamien sosiaaliturvamaksujen muodossa. Siten Suomisen verojalanjälkeen sisältyvät myös perityt ja tilitetyt työntekijöiden tuloverot ja sosiaaliturvamaksut. Työnantajan verot on raportissa erotettu selkeästi työntekijöiden veroista ja maksuista.

Suomisen yhteisöveroon vaikuttavat merkittävissä määrin joissakin Suomisen toimintamaissa syntyneet verotukselliset tappiot. Paikallisten verolakien ja -määräysten mukaan verotappiot voidaan siirtää myöhemmille tilikausille ja vähentää tulevien vuosien verotettavasta tuloksesta. Suomisella on useassa toimintamaassaan käytössä verolainsäädännön sallima verokonsolidointijärjestelmä, jolloin kyseisessä maassa sijaitsevat erillisyhtiöt verotetaan tuloveron osalta konsolidoidun verotettavan tulon perusteella sen sijaan, että kukin yhtiö verotettaisiin erikseen.

Suomisen Suomessa maksettavaan tuloveroon vaikuttavat myös ulkomailta saadusta veronalaisesta tulosta lähtömaassa perityt lähdeverot. Kun kyseessä on verosopimusvaltiosta saatu tulo, niin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Suomen verotuksessa hyvitetään nämä lähdeverot. Tästä syystä vuoden 2023 yhteisövero on Suomen osalta positiivinen.

Konserniyhtiöt maksavat myös kiinteistöveroja omistamistaan maa-alueista ja rakennuksista, erilaisia ympäristö- ja energiaveroja sekä erilaisia maksuja, joiden perusteena on esimerkiksi valmistustoiminnan harjoittaminen. Suominen ei käsittele näitä perittävinä ja tilitettävinä välillisinä veroina vaan konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvinä veroina.

Eräät Suomisen toimintamaat myöntävät ehdot täyttäville yrityksille verohyvityksiä esimerkiksi käyttöomaisuushyödykkeiden ylimääräisten poistojen kautta. Näitä myönnettyjä verohyvityksiä voidaan joissain Suomisen toimintamaissa käyttää esimerkiksi erilaisten verojen ja veronluonteisten maksujen kuittaamiseen.